Bikelinkin mukaan moni työnantaja maksaa työsuhdepyörästä huomaamattaan jopa kymmeniä tuhansia euroja ylimääräisiä hallinnointikuluja. Miten pyöräedun voi tarjota henkilöstölle vaivattomasti ja ilman ylimääräisiä kuluja?
Kansainvälinen henkilöstöliikkuvuus nousee yritysten vastuullisuusstrategian ytimeen. Se ei ole enää vain tukitoiminto, vaan strateginen keino, jolla yritykset voivat saavuttaa kestävän kasvun, vahvistaa kilpailukykyään ja vastata sääntelyn kiristymiseen.
Työelämässä on käynnissä lukuisia muutoksia, kuten pandemian jälkeiset työelämän rakenteiden muutokset, maailmantalouden geopoliittiset seikat sekä teknologinen kehitys ja jatkuvan oppimisen vaade. Tässä muutosten ristipaineessa vaaditaan myös johtamiselta aiempaa enemmän ja työntekijäkokemuksen ymmärtäminen voisi olla yksi keino.
Työuupumus on yhä yleisempi haaste työpaikoilla. Työterveyslaitoksen viimesyksyisen Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan joka neljäs työssäkäyvä on vaarassa uupua tai on jo uupunut. Yhden työssään uupuneen kustannukset yritykselle voivat nousta kymmeniin tuhansiin euroihin, minkä lisäksi työuupumuksen inhimillinen hinta on valtava.
Mitä tuntemuksia sana konflikti sinussa herättää? Aika monelle meistä kyseinen sana herättää pelkästään negatiivisen tuntemuksen; konflikti on jotain sellaista, jota pitää välttää. Arkikielessä ja ajattelussa konfliktista puhutaan ristiriidan, erimielisyyden ja jopa riidan synonyyminä. Tämän takia konfliktia pyritäänkin välttämään kaikin tavoin, niin töissä kuin kotona.
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston teettämän tuoreen ESENER-tutkimuksen mukaan eurooppalaisten työpaikkojen yleisimmät riskitekijät ovat pitkään jatkunut istuminen (64 %) ja toistuvat käsien tai käsivarsien liikkeet (63 %). Suomessa merkittävimmäksi riskiksi nousee toistuvat käsien tai käsivarren liikkeet (73 %) ja toiselle sijalle muusta Euroopasta poiketen koetun aikapaineen aiheuttama stressi (71 %).
Opinnoista työelämään siirtyminen on herkkä vaihe, jossa nuori työntekijä kaipaa usein tukea. Yrityksen johtamiskulttuuri ja työelämäpuhe jättävät jälkensä nuoriin, joista kasvaa tulevaisuuden asiantuntijoita ja johtajia, sanoo LähiTapiola-ryhmän ihmisistä ja kulttuurista vastaava johtaja Susa Nikula. Lue seitsemän tärkeää huomiota nuorten johtamisesta.
Presenteismi voi olla monelle vieras käsite, mutta sillä tarkoitetaan alentunutta työkykyä tilanteessa, jossa työntekijä on fyysisesti läsnä työpaikalla, mutta ei pysty suoriutumaan tehtävistään täydellä työpanoksella. Virallisemmin presenteismi yhdistetään sairaana työskentelyyn, mutta ilmiötä voidaan tarkastella laajemminkin: syitä voivat olla esimerkiksi uupumus, stressi tai muut fyysiset ja psyykkiset haasteet.
EU:n asettama AI Act eli tekoälyasetus tuli voimaan 1.8.2024. Monet eivät ehkä ole vielä rekisteröineet tätä, sillä asetuksella ei ollut tuolloin vielä välittömiä vaikutuksia.
Nykyajan työnhaussa teknologian rooli on merkittävämpi kuin koskaan aiemmin. Suomessa, kuten muuallakin maailmassa, digitaaliset alustat, verkostoituminen ja tekoälyn kehittyminen ovat mullistaneet rekrytointiprosessin. Työhakemusten laatiminen ja lähettäminen on nopeutunut, ja samaan aikaan työnantajien on käsiteltävä valtavia määriä hakemuksia. Työnhaun digitalisoituminen on tehnyt työpaikkojen hakemisesta saavutettavampaa, mutta samalla se on tuonut mukanaan uudenlaisia haasteita.
Yrityskulttuuri on organisaation DNA – se näkyy arvoissa, toimintatavoissa ja siinä, miten ihmiset kokevat työnsä ja työyhteisönsä. Hyvä yrityskulttuuri houkuttelee osaajia, sitouttaa henkilöstöä ja tukee liiketoiminnan tavoitteita. Huono kulttuuri puolestaan rapauttaa työhyvinvointia ja pahimmillaan heikentää yrityksen menestystä.
Johtotehtävissä toimivat hakevat kirjoista viihteen ohessa aineksia työhönsä: avoimuutta uusille tapahtumien käänteille, parempaa empatiakykyä epämiellyttäviäkin ihmisiä kohtaan ja loogista ajattelua, jota esimerkiksi syyllisen päätteleminen vaatii.
Novetoksen tuore selvitys paljastaa: muutoskyvykkyys ja empaattinen johtajuus nousevat keskiöön tulevaisuuden työelämässä
Teetkö sinäkin harmaata ylityötä? osa 2. Ensimmäisessä osassa läpikäytiin, mikä on ylityön, liukumien ja harmaan ylityön välinen ero. Tässä toisessa osassa paneudun siihen, miksi harmaata ylityötä tehdään ja miten sitä voi vähentää.
Monet asiantuntijat tekevät jatkuvasti enemmän töitä, kuin mitä sovittu työaika edellyttäisi. Silti ylityökorvauksia maksetaan harvoin. Mistä tämä johtuu?
Mikä olisikaan parempi tapa vahvistaa tiimihenkeä ja lisätä jaksamista kuin viettää virkistävä työhyvinvointipäivä merellisessä miljöössä kalastuksen parissa? Villa Seaview tarjoaa nyt yritysryhmille uudenlaisen mahdollisuuden yhdistää kokoukset, rentoutuminen ja luonnon rauha yhteen saumattomaan kokonaisuuteen.
Menneen viikon Helsingin Sanomissa oli työterveyslääkärin kirjoitus, että yritykset uskovat työhyvinvoinnin paranevan liikunnalla. Mutta jumppa ei auta, jos työpaikalla homma ei toimi. No näinhän se on, ja henkilöstöjohdossa kaikki sen tietääkin. Liike ei ole lääke kaikkeen. Jos erilaisia keinoja on jo kokeiltu, yksi toimiva ratkaisu voisi olla arjen näkyväksi tekeminen liinaamalla.
Koronapandemia teki etätyöstä laajamittaista arkea myös Suomessa. Nyt, useita vuosia pandemian jälkeen, etätyön roolia ja vaikutuksia tarkastellaan uusista näkökulmista – erityisesti tuottavuuden kannalta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tuore tutkimus osoittaa, että etätyö voi lisätä yritysten tuottavuutta, mutta vain tietyissä olosuhteissa. Parhaat tulokset saavutetaan, kun etä- ja lähityö yhdistetään suunnitelmallisesti hybridityöksi.
Painonhallinta on monelle työntekijälle haastava prosessi ja perinteiset dieetit tai tiukat ruokavaliorajoitukset tuottavat harvoin pitkäaikaisia tuloksia. Tutkimukset osoittavat, että psykologisella joustavuudella ja tunteiden hyväksymisellä on merkittävä vaikutus onnistuneeseen painonhallintaan. Organisaatioilla on nyt mahdollisuus tukea työntekijöidensä hyvinvointia tarjoamalla uudenlaisia menetelmiä, jotka perustuvat syömisen psykologiaan.
Nykypäivän kilpailluilla työmarkkinoilla oikean osaamisen löytäminen on haastavampaa kuin koskaan. Rekrytoijien taidot ja kokemus ovat tärkeitä, mutta yksi tekijä, joka usein unohdetaan, on empaattisuus.
Perinteinen rekrytointi nojaa vahvasti menneeseen. Se keskittyy liikaa siihen, mitä on jo tehty – aiempaan koulutukseen, menneeseen kokemukseen, entisiin rooleihin ja saavutettuihin tuloksiin. Näiden kautta on turvallista ja loogista palkata sitä, minkä henkilö jo osaa – todennettua historiaa. Tiedetään, mitä saadaan. Olen itse toiminut näin suuren osan urastani, ja tulokset ovat olleet hyviä. Miksi siis muuttamaan jotain, mikä toimii?
Esihenkilö istuu tiimipalaverissa. Hän on juuri käynyt koulutuksen psykologisesta turvallisuudesta ja tietää, että avoin keskustelukulttuuri ja erilaisuuden ymmärtäminen ovat tiimin menestyksen avaimia. Hän ymmärtää, miten tärkeää on kysyä enemmän ja kuunnella aidosti. Silti, kun tiimin jäsen nostaa esiin kehitysidean, hän sivuttaa sen nopeasti ja siirtyy eteenpäin.
Perehdytys on ratkaisevan tärkeä vaihe uusien työntekijöiden sopeutumisessa organisaatioon. Ensimmäiset työpäivät asettavat pohjan sille, kuinka sitoutuneita ja tuottavia työntekijät tulevat olemaan. Tutkimukset osoittavat, että hyvin suunniteltu perehdytys voi parantaa työntekijöiden sitoutumista 82 % ja lisätä tuottavuutta 70 %.
Adeccon tuore Global Workforce of the Future 2024 -tutkimus paljastaa, että Suomi laahaa perässä tekoälyn käyttöönotossa ja työntekijöiden osaamisen kehittämisessä verrattuna muihin Pohjoismaihin. Tekoäly on noussut keskeiseksi työvälineeksi, mutta sen hyödyntäminen edellyttää panostuksia koulutukseen ja tukeen – asioihin, joissa Suomi on tutkimuksen mukaan selkeästi jäljessä.
Arvopohjainen johtaminen on johtamisen suuntaus, jonka vaikutukset ovat pitkäaikaisia ja laaja-alaisia. Arvojohtaminen on toimiva keino vaikuttaa organisatoriseen kasvuun ilman, että turvaudutaan miellyttämiseen, valtamekanismeihin, saati autoritääriseen johtamiseen.
Työsuhdepyöräetu lisää työntekijöiden hyvinvointia ja vähentää sairaspoissaoloja väittävät eduntarjoajat. Onko pyöräetu oikeasti ratkaisu työhyvinvoinnin ongelmiin vai vain markkinointipuhetta? Sukelsimme syvemmälle ja annoimme sekä pyöräedun käyttäjien että HR-päättäjien kertoa totuuden.
Työsuojeluhenkilöstölle suunnatun tuoreimman Työsuojelupaneelin vastaajista 41 prosenttia arvioi oman työpaikkansa olevan vasta alkuvaiheessa generatiivisen tekoälyn hyödyntämisessä. Joka neljäs vastaaja katsoi, että tekoäly ja sen kehitys eivät juurikaan kosketa omaa työpaikkaa. Tekoälyn mahdollisuuksia työturvallisuuden kehittämiseksi tunnistettiin kuitenkin tilastoinnissa, raportoinnissa sekä datan analysoinnissa ja seurannassa
Henkilöstöpalveluyritys Bolt.Works on lanseerannut asiakkailleen uuden anonyymin rekrytoinnin työkalun. Työkalun tarkoituksena on edistää inkluusiota käytännössä ja vauhdittaa yhteiskunnallista muutosta luomalla oikeudenmukaisia ja syrjimättömiä käytäntöjä työelämään.
Vaikka rakennusalalla on koettu haastavia aikoja, on JM Suomessa pystytty jopa parantamaan työssä viihtymistä ja henkilöstön sitoutumista. Henkilöstöjohtaja Jussi Teisala toteaa, että henkilöstökyselyn avaintulokset ovat hyviä verrattuna muihin alan yrityksiin ja yrityksiin yleensä. JM Suomi on henkilöstökyselyn monella osa-alueella kaikkien alojen yritysten parhaassa neljänneksessä.
Arjen sujuvuus on organisaation elinehto. Johdonmukaisilla muutoksilla työarjen sujuvuutta voidaan parantaa nopeasti ja mitattavasti. Henkilöstö sitoutetaan ihmislähtöisen johtamisen avulla.
Suomen suurin henkilöstöjohtamisen yhdistys HENRY ry kokoaa laajasti yhteen HR-funktiosta, johtamisesta ja työelämän kehittämisestä kiinnostuneet toimijat yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioista, yliopistoista ja muista oppilaitoksista.
Työmarkkinoiden murros on muuttanut työllistymisen edellytyksiä ja haasteita ympäri maailmaa, eikä Suomi ole poikkeus. Digitalisaatio, globalisaatio ja väestörakenteen muutokset vaikuttavat sekä työnhakijoihin että työnantajiin. Yritykset kilpailevat osaavasta työvoimasta samalla, kun työn hakeminen on monille entistä haastavampaa. Erityisesti maahanmuuttajataustaisilla työnhakijoilla on yhä suuria esteitä työllistymisessä, vaikka työvoimapula ja monimuotoisuuden arvostus ovat nousseet julkiseen keskusteluun.
Etä- ja hybridityön suosion kasvaessa yhä useammat työntekijät aloittavat työnsä täysin etänä, mikä tuo mukanaan erityisiä sopeutumishaasteita. Jyväskylän yliopiston tutkimus valottaa etätyönä aloittavien näkymättömyyden kokemuksia ja sitä, miten digitaaliset alustat voivat joko tukea tai haitata uuden työntekijän sopeutumista työyhteisöön. Erityisesti huomionarvoista on se, että näkymättömyyden kokemus liittyy usein enemmän etätyön rakenteellisiin piirteisiin kuin tarkoitukselliseen ulkopuolelle jättämiseen.
Työelämä muuttuu vauhdilla, mutta yksi asia säilyy: hyvä johtaminen perustuu aina ihmiseen. Teknologian kehitys, tekoälyn hyödyntäminen ja työn murros muokkaavat organisaatioita, mutta ilman ihmislähtöistä johtamista menestyminen on vaikeaa. Nyt on oikea hetki pohtia, miten varmistamme, että johtaminen tukee sekä organisaation tavoitteita että henkilöstön hyvinvointia ja kehittymistä.
Hybridityö on noussut merkittäväksi osaksi työelämää erityisesti koronapandemian myötä, kun monet organisaatiot ovat omaksuneet sen pysyväksi toimintamalliksi. Hybridityö mahdollistaa ajasta ja paikasta riippumattoman työskentelyn, mutta samalla työhyvinvointiin liittyvät haasteet ovat lisääntyneet.
Modernissa työelämässä tiimien hyvinvointi on ratkaisevassa roolissa yrityksen menestyksessä. Tiimin jäsenten jaksaminen, yhteishenki ja kyky toimia yhteen ovat avainasemassa tavoitteiden saavuttamisessa. Mutta miten pitää huolta näistä voimavaroista kiireisen arjen keskellä?
Tietotyöntekijän tieteellisesti testattu työkalu vireystilan säätelyyn.
Recruitment trends often reflect broader workforce dynamics, and Finland and Sweden are no exception. Businesslikes Senior Consultant and co-founder Marju Vuorensalmi recently spoke with Joakim Avikainen, Head of HR at Swedish Debe Flow Group, to explore the key recruitment topics on both sides of the Baltic Sea. Joakim, who recruits for Debe across the Nordics and Europe, shared his perspective on whats hot in recruitment and how these trends impact hiring strategies.
Monelle suomalaiselle puutteellinen kielitaito on este, joka haittaa työelämässä etenemistä. WordDiven tuore kyselytutkimus osoittaa, että 37 % 18–59-vuotiaista haluaisi parantaa kielitaitoaan työn tai uran takia. Kielten osaaminen on yhä tärkeämpää työelämässä, mutta monille vieraan kielen puhuminen aiheuttaa epävarmuutta ja saa jopa kieltäytymään työtehtävistä.
Tutkimusten mukaan jatkuva oppiminen ja uudelleenkouluttautuminen ovat avainasemassa, kun organisaatiot ja yksilöt pyrkivät selviytymään tulevista työelämän ja markkinoiden muutoksista.
Työelämän asiantuntijayritys Eezy julkaisi syyskuussa 2024 tutkimusraportin, joka pureutuu suomalaisjohtajien kokemuksiin ja näkemyksiin johtoryhmien työskentelystä. Raportin mukaan johtoryhmät saavat jäseniltään kohtalaisen arvosanan 7,3/10, mutta tutkimus paljastaa myös selkeitä haasteita. Erityisesti rohkeuden ja keskinäisen tuen puute nousee esiin johtoryhmien toiminnassa, mikä heijastuu yritysten tuloksellisuuteen ja organisaatiokulttuuriin.
Luovien alojen ammattilaisten valmentajat Elsa Ervasti ja Laura Köönikkä kokosivat parhaat opit ja kokemukset tukemaan minkä tahansa organisaation luovuutta.
Sosiaalisen median sovellukset, kuten TikTok, eivät ole vain ajanvietettä tai viihdettä – ne tarjoavat arvokasta tietoa siitä, kuinka työelämän nuoret (sukupolvi Z ja tulevat sukupolvet) toimivat, viestivät ja mitä he odottavat työelämältä. TikTokin suosio nuorten keskuudessa avaa henkilöstöalan ammattilaisille ikkunan tulevaisuuden työelämän käytäntöihin ja asenteisiin. Se, mitä nuoret tekevät TikTokissa, saattaa hyvinkin heijastaa heidän arvojaan ja odotuksiaan työpaikalla.
LähiTapiolan tuore kyselytutkimus paljastaa ilahduttavia tuloksia nuorten työelämäkokemuksista, vaikka nuorten tulevaisuusodotukset ovatkin synkentyneet. Kyselyyn vastanneista 25–32-vuotiaista lähes 70 prosenttia kokee löytäneensä työn, joka kiinnostaa, ja 63 prosenttia ilmoittaa jaksavansa työssään hyvin. Tämä on merkittävä vastakohta aiemmin tänä vuonna julkaistulle NYT Nuorten tulevaisuusraportille, jonka mukaan nuorten odotukset työelämästä ovat laskeneet huomattavasti. Vuonna 2024 vain 53 prosenttia nuorista odotti työelämää positiivisin mielin, kun vuonna 2018 luku oli vielä 82 prosenttia.
Työuupumus on ilmiö, joka on viime vuosina yleistynyt huomattavasti, erityisesti koronapandemian jälkimainingeissa. Työterveyslaitoksen tuoreen Miten Suomi voi? -seurantatutkimuksen mukaan suomalaisten työhyvinvoinnin heikentyminen on kokonaisvaltaista ja näkyy erityisesti työn imun vähentymisenä ja työuupumuksen riskin kasvuna. Tämä kehitys on merkittävä haaste niin organisaatioille kuin henkilöstöalan ammattilaisille, joiden tehtävänä on ylläpitää ja parantaa työhyvinvointia.
Ohjelmistorobotiikka yleistyy myös HR-työssä. Samoin kuin ihmistyöntekijän myös ohjelmistorobotin tuleminen osaksi tiimiä edellyttää selkeää ja merkityksellistä tehtävänkuvaa, toimivaa työympäristöä sekä perehdyttämistä niin tehtävään kuin työyhteisöön.
HR-viesti-media toteutti toukokuussa 2024 laajan kyselyn HR-päättäjille, jossa kartoitettiin henkilöstön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Kysely toteutettiin LinkedIn-kanavassa ja siihen vastasi 240 HR-alan ammattilaista. Tulokset tarjoavat kattavan kuvan nykyisistä haasteista ja hyvistä käytännöistä henkilöstön hyvinvoinnin edistämiseksi.
Toimistot eivät ole ainoastaan työn tuottavuuden keskuksia, vaan niillä on myös keskeinen rooli työntekijöiden fyysisessä ja psyykkisessä hyvinvoinnissa, selviää Castellum Oy:n tuoreesta tutkimuksesta.
Fyysisen kunnon ylläpitäminen on elintärkeää työkyvyn säilymisen kannalta, ja tämä korostuu erityisesti, kun tarkastellaan työikäisten fyysisen kunnon kehitystä Suomessa. Tutkimukset osoittavat, että varusmiesten ja työikäisten miesten kestävyyskunto on heikentynyt jatkuvasti viime vuosikymmeninä. Tämä suuntaus on huolestuttava, sillä fyysinen kunto on suoraan yhteydessä työntekijöiden toimintakykyyn ja työurien pidentämiseen.
Yritykset etsivät uudenlaisia, inspiroivia ympäristöjä seminaarille tai workshopille – ja aika usein energiaa ja oikeanlaista fiilistä etsitään luonnosta. Meren rannalla Salossa, Teijon historiallisessa ruukkikylässä sijaitseva Villa Seaview on yksi esimerkki kohteesta, jonka rento, vanhaa maailmaa huokuva ilmapiiri saa ajatukset lentoon.
Vuodesta 1999 lähtien Vaasan yliopisto Executive Education (UvaasaExEd) eMBA on tuonut johtajille ja yrittäjille arvostettua osaamista. Yli 110 valmistunutta eri aloilta, kuten liiketoiminta, energia ja henkilöstöhallinto, juhlistavat nyt 25 vuoden matkaa kohti tulevaisuuden haasteita.
Mielenterveys on hyvinvoinnin tila, jossa ihminen saa kykynsä käyttöönsä, selviytyy elämään kuuluvien normaalien haasteiden kanssa sekä kykenee työskentelemään ja ottamaan osaa yhteisönsä toimintaan. (Maailman terveysjärjestö WHO)
Fennian asiakas Potma valitsi ryhmäeläkevakuutuksen työntekijöidensä sitouttamiseksi jo 15 vuotta sitten.
Leasing-työsuhdepyörien visionääri Jani Jokinen haluaa uudistaa työsuhdepyörien veroetua ja tuoda laadukkaat sähköpyörät kaikkien saataville. Sähköpyöräily on autoilua ekologisempaa ja samalla liikuntaa tulee kuin huomaamatta.
Työsuojelurahaston kehittämisavustuksen tuella toteutetussa Työelämän leirinuotiot -hankkeessa työssä jaksamisen haasteet nostetaan rohkeasti esille ja etsitään niihin ratkaisukeskeisiä työkaluja työyhteisövalmentajan johdolla. Tavoitteena on vahvistaa työhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä sekä vähentää sairauspoissaoloja. Hankkeessa hyödynnetään luonnon myönteisiä vaikutuksia.
Miten suhtautua, kun työntekijä haluaa kouluttautua nykyistä työnkuvaansa pidemmälle? Onko se työnantajalle uhka vai mahdollisuus?
Asiantuntijavuokraus ei ole pelkästään taloudellinen ja käytännöllinen ratkaisu. Se on strategia, joka voi mullistaa tapaa johtaa ja kehittää yritystä. Se on mahdollisuus katsoa perinteisen rekrytoinnin ulkopuolelle ja pysyä kilpailukykyisenä muuttuvassa maailmassa.
Saimaan ammattiopisto Sampo on hyödyntänyt tehokkaasti erilaisia tapoja saadakseen lisää päteviä hakijoita avoimiin tehtäviin. Pitkäjänteinen työnantajakuvan rakentaminen ja rekrykampanjat ovat tuottaneet tulosta. Sampo on hyödyntänyt Kuntarekryn laajennettua työnantajaesittelysivua ja digitaalista mainontaa.
Onko pyöräetu pelkkä trendi vai avain työhyvinvoinnin parantamiseen? Haastattelimme pyöräedun käyttäjää, Turun pormestari Minna Arvea, sekä pyöräedusta vastaavaa Caj Karlssonia. Minna ja Caj kertoivat pyöräedun suurimmista hyödyistä ja haasteista sekä jakoivat parhaat vinkkinsä palveluntarjoajan valintaan.
Haaga-Helia 4Business on arvostettu kumppani asiantuntijoille ja esimiehille, jotka haluavat kehittää ammatillista osaamistaan ja löytää uusia näkökulmia työhönsä. Haaga-Helia tarjoaa laajan valikoiman täydennyskoulutuksia, jotka vastaavat nykypäivän työelämän vaatimuksiin ja auttavat liiketoiminnan kehittämisessä.
Maksavatko työnantajat liikaa pyöräedusta?
Onko vastuullinen henkilöstöliikkuvuus edelleen kilpailuetu – vai jo perusedellytys?
Datakeskukset kuumina
Voimalaitoskatsaus
Riittääkö sähkö tulevaisuuden teollisuudelle?
Vaisala tukee suurten datakeskusten jatkuvaa toimintavarmuutta
Solarvoima ja CheckWatt tukevat sähköverkkoa osana Fingridin reservijärjestelmää
Valmet modernisoi ESE-Energian Pursialan voimalaitoksen automaation Mikkelissä
Sisu-allianssi: Toiseen toteutusvaiheeseen luottavaisin mielin
Kaukolämpölaitoksen päästöt pienenivät kymmenesosaan
Teollisuuden sähkön saatavuus turvattava osana huoltovarmuutta
Virtaus hallintaan ja hyötysuhde huippuunsa
Myönteinen työntekijäkokemus rakentuu yhteisöllisyydestä, mielekkäästä työstä ja inhimillisestä johtamisesta
Miten luoda yrityskulttuuri, jossa työuupumuksesta voidaan puhua ilman pelkoa tai häpeää?
Konflikti ei ole ongelma, sen puute on
Suomessa aikapaine koetaan toiseksi yleisimmäksi työturvallisuusriskiksi – pitkittynyt istuminen yhä ykkössijalla Euroopassa
Nuoret arvostavat johtamisen selkeää sanoittamista – asiantuntijan 7 vinkkiä nuorten johtamiseen
Presenteismi – Työn näkymätön kustannussyöppö
AI Act on täällä – mitä jokaisen HR-johtajan on syytä tietää nyt?
Tekoälyn aikakausi rekrytoinnissa: uhka vai mahdollisuus?
Yrityskulttuuri – kilpailuvaltti vai kehityksen jarru?
Psykologisen trillerin kirjoittanut liikkeenjohdon konsultti:
Vastahuuhtelusuodatin tuo fosfaattikaivokselle merkittäviä säästöjä
Safegrid on varmistanut 8,5 miljoonan euron rahoituksen ja nimittänyt USA:n toiminnoilleen vetäjän
Taloyhtiöiden putkiremontit – missä mennään nyt?
Kiinteistöturvallisuus taloyhtiöissä – yhteispeliä turvallisuuden puolesta
Miten laajaa korjausrakentamista julkisivu vaatii?
Katto ei ole vain katto
Asuinhuoneiston vuokralainen on korvausvastuussa taloyhtiölle aiheutuvista vahingoista silloinkin, kun ne aiheutuvat muiden huoneistossa oleskelevien toiminnasta
Taloyhtiön julkisivuremontti
Autamme asiakkaitamme rakentamaan merkityksellisiä sisältöjä ja kohdentamaan ne oikeille päätöksentekijöille. Toimialakohtaisesti ja mitattavasti!
Tutustu ratkaisuihin ja varaa ILMAINEN MEDIAESITTELY